Harrastukseni

Veneily: Aivan ehdoton ykkösharrastukseni on veneily. Ihminen jolla kaiken pitää olla järjestyksessä ja jokaisella tavaralla oma paikkansa on kuin luotu veneeseen! Lapsuuden kesät veneilin isovanhempieni kanssa Päijänteellä ja nyt harrastus jatkuu oman perheeni kanssa. Herrojen huvikuunaria meillä ei ole, mutta ihan riittävä vene siihen, että kun köydet laskee irti, ajatukset liitelevät vapaina ja mieli rauhoittuu.

Ruuanlaitto: Veneilyymmekin liittyy tärkeänä osana myös hyvä ruoka, vaikka pikkuinen pentteri hieman rajoittaakin kokkailua. Kiinnostukseni hyvään ruokaan lähtee jo kotoa, eikä alan koulutus sitä ainakaan vähentänyt. Ollessani Lontoossa opiskelijavaihdossa, sain olla työharjoittelussa BBC:n lehtitalon Vegetarian food-lehdessä ja siitä into kuvata ruokakuvia alkoi. Myöskin Unkarissa vietetyt vuodet ovat lisänneet mielenkiintoani eri ruokakulttuureihin. Matkaillessani parhaita paikkoja ovatkin kauppahallit ja paikalliset marketit. Ruuanlaitto on minulle myös tapa hemmotella perhettäni ja kakkujen leipominen tyttärieni kanssa mukava yhteinen harrastus.

Marttailu: Käsillä tekeminen ja taitojen kehittäminen on alun perin ollut syy miksi olen marttoihin liittynyt jo ennen kuin marttatyöstä tuli ammattini. Myös marttojen sosiaalisen vastuun kantaminen herätti erityistä mielenkiintoa. Kohtuullisuuden perusarvosta kiinni pitäminen on ollut yksi niistä tekijöistä, jotka ovat rakentaneet Martta-järjestöstä laajan ja vahvan vaikuttajan kotien ja perheiden hyvinvointia, arjen hallintaa ja kestävää arkea edistävänä järjestönä. Tätä työtä pidän edelleen arvokkaana koko yhteiskunnallemme ja ylpeydellä kannan marttamerkkiäni.

Lukeminen ja opiskelu: Olen intohimoinen ja kaikkiruokainen lukija. Yhä useammin lukemani kirjat liittyvät historiaan ja elämänkertoihin, mutta myös talouteen ja ravitsemukseen. Tavoitteellinen opiskelu on tällä hetkellä enemmänkin haaveissa. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tulee kyllä luettua, mutta itse kirjoitustyö odottaakin sitten aikaansa.

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö: En osaa sanoin kuvata sitä, miten kiitollinen olen siitä, että olen saanut syntyä itsenäisen isänmaan kansalaiseksi. Iän myötä yhä useammin käy mielessä, millaiselta mahtoi näyttää isoisäni Ristolan veljesten metalliverstas Sortavalassa tai appeni kotipaikka Timperin kylä. Lukiosta päästyäni armeija kiinnosti, mutta eipä vielä tuolloin naisilla ollut pääsyä armeijaan. Niinpä vapaaehtoiset maanpuolustuskurssit niin kouluttajana, kuin koulutettavanakin ovat minulle tärkeitä.

Liikunta: Kilpakentät telinevoimistelussa, pituushypyssä ja pikaluistelussa ovat jääneet taakse aikoja sitten, mutta liikunta on edelleen tärkeä osa elämääni ja auttaa jaksamaan arjessa.