Teemat
Turvallisuus ja viihtyisyys
Toimiva ja turvallinen elinympäristö on hyvän arjen perusta. Viihtyisä keskusta lisää elinvoimaa ja houkuttelee uusia asukkaita ja matkailijoita kaupunkiin.
Viime vuosina keskusta on kuitenkin autioitunut ja pysäköinti hankaloitunut, kun kadunvarsipaikkoja on vähennetty esim. Yliopistonkadun yritysten lähettyviltä. Kadunvarsipaikat sekä kiekkopaikat palvelevat erityisesti liikuntaesteisiä ja lyhyttä palveluasiointia.
”Väliaikaiseksi” tarkoitettu yläkaupungin pihakatu on saatava turvalliseksi, viihtyisäksi ja helppokulkuiseksi kaikille.
Kävelykatua käyskentelee yhä useammin lauma puluja, päihdeväkeä, feissareita ja etenkin ilta-aikaan nuorten maahanmuuttajamiesten porukoita. Keskusta ei näiltä osin ole enää viihtyisä, vaan aiheuttaa monelle kaupunkilaiselle turvattomuuden tunnetta ja näin se ei saa olla. Sähköpotkulaudat sekä kävelykadulla puikkelehtivat polkupyörät ja ruokakuskit eivät myöskään lisää keskustan turvallisuutta ja tähän on puututtava. Jyväskylän on oltava kaikille turvallinen.
Huolehditaan sujuvista kulkuyhteyksistä ja saavutettavuudesta, myös henkilöautolla. Liikkuminen ei voi tapahtua vain pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen ehdoilla.
Keskustaa elävöittämään on suunniteltu niin kävelykadun uudistusta, museoita, kuin muitakin kulttuuritoimintoja. On aika tarttua toimeen ja tehdä kaupungin keskustasta taas kaikille viihtyisiä, kohtuullisin kustannuksin.
Vahva talous
Vakaa kuntatalous syntyy elinvoimasta ja mahdollisuuksista tehdä töitä ja yrittää. Kaupunkimme elinvoimasta on pidettävä huolta hyvän elinkeinopolitiikan ja tarkan talouskurin keinoin.
Meidän on päätöksillämme tehtävä työnteosta ja yrittämisestä kannattavaa ja luotava uskoa siihen, että verojen maksaminen kannattaa. Keskiluokan usko on ollut jo pidemmän aikaa koetuksella, joten rahan jakaminen vähemmistön ideologisiin tarkoituksiin ei voi enää jatkua. Verorahat ovat kansalaisten rahoja, joita on käytettävä yhteisten asioiden hoitoon vastuullisesti, tukien yksilöiden lisäksi myös kotien ja perheiden arkea.
Kuntalaisten kukkarolle emme voi joka vuosi veron- tai maksujen korotuksilla mennä, näin on viime vuosina kuitenkin tehty. Menot on sopeutettava tuloihin, aivan kuten meistä jokainen omassa kotitaloudessammekin teemme. Jatkuvasti nousevat verot tai asumisen kulut tiukentavat tavallisen perheen arkea ja se on kohtuutonta. Tavoitteeksi on otettava sekä verojen että asumisen kustannusten pienentäminen.
Vakaa talous on palveluiden turva. Jos tahtoa löytyy, on mahdollista taata nykyistä paremmat palvelut jopa alemmalla veroasteella. Kaupunkiorganisaatiossa on edelleen tehostamisen varaa ja toivottavasti uudella valtuustolla on siihen myös halua. Nykyaikaisessa asiantuntijatyössä ei tarvita monelta osin 4-5 portaista organisaatiota, sillä ei taata kaupunkimme elinvoimaa.
Suomen kunnat ovat poikkeuksellisen kovassa paikassa ja myös meidän kaupunkimme talous on saatava pysyvästi tasapainoon ja siihen Jyväskylä tarvitsee nyt rohkeita ja vastuuntuntoisia päättäjiä. Valtionosuusuudistuksesta ei pidä toivoa pelastajaa, sillä samojen veronmaksajien rahoista nekin jaetaan. Meidän on saatava lisää työpaikkoja yksityiselle sektorille, lisää hyvätuloisia asukkaita ja tarjottava heille laadukkaita tontteja ja palveluja.
Taloutemme tarvitsee nyt tahtoa ja taitoa – vaadithan niitä omalta valtuutetultasi.
Elinvoimainen Jyväskylä
Elinvoimamme rakentuu työstä ja hyvinvoivista asukkaista.
Yrityksistä, niin pienistä kuin suuristakin on pidettävä huolta. Menestyvät yritykset tarjoavat työtä ja tuovat verotuloja, joilla palvelut maksetaan. Menestyäkseen yritykset tarvitsevat koulutettuja ja energisiä osaajia, mutta myös alueen toimijoiden tukea, verkostoja, investointipääomia, kehittämispalveluja, sujuvaa kaavoitusta ja päättäjiltä ripeitä sekä viisaita päätöksiä.
Viisaus ei asu yksin viranhaltijoissa ja päättäjissä, vaan yrittäjien osaamista on arvostettava myös siten, että he pääsevät kertomaan näkemyksensä ja näyttämään osaamisensa yhteisessä kehittämistyössä. Sieltä löytyy osaaminen, kaupungintalolta tuki, tarvittavat päätökset ja menestymisen mahdollistaminen.
Unohdetaan jo ikuinen mantra pitovoima – vetovoima ja tehdään konkreettisia tekoja menestyksemme eteen. Emme voi menestyä, jos mihinkään emme investoi, mitään emme rakenna, emmekä mitään uudista. Valitusten tekijöiden olisi syytä miettiä tarkemmin omaa motiiviaan, onko se aidosti Jyväskylän parhaaksi vai oman näkyvyyden nostamiseksi ja äänten ”ostamiseksi”.
Julkisen sektorin toiminta tulee läpivalaista. Oman palvelutuotannon hinnat pitää saada laskettua sillä tarkkuudella millä yrityksetkin sen joutuvat tekemään, eli laskemaan palvelun tuottamisen kaikki kustannukset vuokrista vakuutuksiin ja puhelinkuluihin. Julkisten, markkinoilla olevien toimijoiden tulee noudattaa samoja vaatimuksia markkinaehtoisesta kilpailusta kuin yksityisten toimijoiden. Ylipäätään on tarkoin harkittava toimintaa sellaisilla markkinoilla, joilla sitä on jo yksityisten toimijoiden toimesta tarjolla. Päätöksenteossa yritysvaikutukset tulee arvioida tarkkaan ja huolehtia siitä, ettei kaupungin oma liiketoiminta kavenna yritysten mahdollisuuksia ja elintilaa.
Hyödynnetään aidosti kuntalain antamaa mahdollisuutta kunnallisissa yhtiöissä. Kuntien omistamien yhtiöiden hallitusjäsenyys ei ole vain luottamustehtävä, vaan hallitusvalintojen tulee perustua ammattitaitoon. Poliittinen tausta ei saa estää valintaa, mutta kunnallisten yhtiöiden hallituksissa täytyy olla aitoa osaamista ja kokemusta omaavia asiantuntijoita mm. talouden, markkinoinnin, myynnin, toimialan ja liiketoimintaosaamisen aloilta. Yhtiöt tarvitsevat menestyäkseen johtajan tueksi osaavan hallituksen, yes-yes -”miehiä” on näissä yhtiöissä nähty riittämiin.