Sujuva arki

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät uudistusten myötä kuntien vastuulta maakunnille, kunnille jää vielä paljon tehtäviä, joilla on vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Näitä ovat mm. varhaiskasvatus, koulutus, liikunta- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt ja monet ennaltaehkäisevät palvelut.

Kaupungin toiminnan pääpainopisteenä on oltava se, että tavallisen verotuloja tuottavan kuntalaisen työntekoon ja päivittäiseen elämään liittyvät tukipalvelut ovat kunnossa. Ne on myös tuotettava kustannustehokkaasti.

Kun lähdetään aamulla töihin ja opintoihin, on liikenteen sujuttava – myös omalla autolla, lapset on saatava kohtuulliselle etäisyydelle hoitoon ja kenenkään turvallisuudesta ei tarvitse kantaa turhaa huolta. Tarvitsemme vehreää ympäristöä sekä lähiliikuntamahdollisuuksia, mutta tämä ei saa tapahtua esteettömyyden ja arkielämän sujuvuuden kustannuksella.

Kaupunkimme keskeisenä tehtävänä on oltava perheiden tukeminen, terveyttä – ja hyvinvointia edistävien palveluiden tarjoaminen, sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja jo syntyneiden ongelmien nopea ratkaiseminen. Joustavuus palveluajoissa pitäisi olla nykyään jo itsestäänselvyys. Tarvitsemme uusia ajatusmalleja, kokeilua ja yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa. Seutumme järjestökentän potentiaalin tunnen erinomaisen hyvin. 

Maksuton ja laadukas koulutus peruskoulusta lukioon, ammattikouluun ja yliopistoon on tasa-arvon perusta. Laadukas koulutus tarvitsee kuitenkin riittävät ja oikein kohdennetut resurssit – näin ei tällä hetkellä Jyväskylän lukioissa ole ja siihen tarvitsemme muutosta.

Pidämmehän toki huolta myös ammatillisen koulutuksen tasosta, mutta meidän ei kuitenkaan tule kouluttaa ilmaiseksi muiden maiden kansalaisia, siihen varamme eivät riitä.  Koulutuksemme pitää pystyä vastaamaan muuttuvaan maailmaan ja panostusta pitää suunnata sinne, missä töitä on ja tuottavuus oikeasti luo hyvinvointia ja talouskasvua.

Lapsille ja nuorille on taattava mahdollisuus harrastamiseen. Tällä hetkellä monen harrastuksen hinta on karannut jo keskiluokkaisenkin perheen ulottumattomiin, saati pienituloisen. Yksikään nuori ei saa jäädä ulkopuolelle sen takia, että ei ole varaa harrastaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tuettava ja terapiatakuu toteutettava. Syrjäytymisen kierre voi lähteä jo pienestä – pidetään yhdessä huolta, että näin ei pääse käymään.

Jyväskylä tarvitsee hyvän lapsuuden eläneitä aikuisia!